31.12.2013

BonBon lasissa


Rakastan kovia karkkeja, joiden sisällä on salmiakkijauhetta. (On muuten liian monta kertaa mennyt kitalaki rikki niistä...) Yksi tällainen namu on Kaatissäkistä löytyvä punainen kala eli viralliselta nimeltään härski silli, jonka mukaan tämä drinkki on saanut nimensä. Perinteisessä ohjeessa käytetään salmiakkiliköörin lisäksi vodkaa, mutta maku on huomattavasti parempi ja lähempänä alkuperäistä punaista kalaa, kun vodkan vaihtaa Passoãan. Tämän drinkin voimin väsyneinkin uuvelo jaksaa uudenvuoden hulinat!

Punainen kala aka kaatissäkki
2 cl salmiakkilikööriä (esim. Koskenkorva Salmiakki tai Hot n'Sweet Tyrkisk Peber)
2 cl Passoã -passionhedelmälikööriä
12-20 cl punaista energiajuomaa (esim. Rodeo tai Red Devil)

Laita lasiin jäitä ja lisää salmiakkilikööri ja Passoã. Pidennä punaisella energiajuomalla.

30.12.2013

Herkullinen kana-mozzarellasalaatti



Kylläpä maistui salaatti hyvältä, kun on viime viikon syönyt lähinnä raskaampia jouluruokia. Grillattu broileri ja mozzarella tekevät perussalaatista ruokaisampaa, joten nälkä ei tule kolkuttelemaan ihan heti syömisen jälkeen. Tähän herkkusalaattin lisäsin myös rucolaa, pinaattia ja siemeniä. Kastikkeena toimii loraus oliiviöljyä ja sitruunamehua. Nam!

Kana-mozzarellasalaatti
Punainen Salanova -salaattia
salaattisekoitusta (pinaattia, rucolaa, punajuuren lehtiä, mizunaa)
grillattua broileria
mozzarellapalloja
keltaista paprikaa
porkkanaa
kirsikkatomaatteja
kurpitsansiemeniä
auringonkukansiemeniä
oliiviöljyä
sitruunamehua

29.12.2013

Perinteiset joulupiparit


Piparitaikina on tunnetusti parempaa kuin valmiit piparit. Osa taikinasta kannattaa kuitenkin paistaa, koska pipareita on hauskaa koristella. Piparit sopivat myös hyvin homejuustojen kanssa nautittavaksi. Toisaalta niistä voi tehdä söpöjä kertakäyttöisiä kuusenkoristeita. Koristeita varten pipareihin kannattaa tehdä reikä ripustusnarua varten jo ennen paistamista.

Perinteiset piparit
1,5 dl siirappia
200 g sokeria
250 g voita
2 tl kanelia
2 tl jauhettua inkivääriä
2 tl jauhettua neilikkaa
1 rkl jauhettua pomeranssinkuorta
2 kananmunaa
500 g vehnäjauhoja
1 tl suolaa
3 tl ruokasoodaa

Laita siirappi, sokeri, voi ja mausteet kattilaan ja kiehauta. Ota kattila levyltä ja anna jäähtyä. Vatkaa jäähtynyt seos vaahdoksi ja lisää munat yksitellen. Sekoita jauhot, suola ja ruokasooda keskenään ja lisää seokseen. Sekoita kiinteäksi taikinaksi. Laita taikina jääkaappiin tai kylmään eteiseen kovettumaan yön yli.

Seuraavana päivänä leivo piparit. Ota möntti taikinaa ja kauli se mahdollisimman ohueksi levyksi. Alle kannattaa laittaa hieman jauhoja, jotta taikina ei tartu alustaan. Tee muotilla pipareita, nosta ylimääräinen taikina pois ja nosta piparit leivinpaperille. Kovin erikokoisia pipareita ei tietenkään kannata paistaa samalla pellillä, jotta kaikki kypsyvät sopivasti. Paista 200 asteessa noin 5-7 minuuttia.

Koristele jäähtyneet piparit pikeerillä.

Pikeeri eli royal icing



Pikeeri on tomusokerikuorrute, joka kovettuu kuivuessaan. Sillä voi koristella pipareita tai tehdä koristeita esimerkiksi muffinssien päälle.

Pikeeri
1 valkuainen
muutama tippa sitruunamehua
1,5-2,5 dl tomusokeria
(elintarvikeväriä)

Riko kananmuna ja erottele valkuainen kulhoon. Lisää valkuaisen joukkoon muutama tippa sitruunamehua ja 1 dl tomusokeria. Vatkaa muutama minuutti. Lisää tomusokeria niin paljon, että koostumus on halutunlaista ja vatkaa vielä hetki. (Värjää elintarvikevärillä.)

Laita pikeeri pakastepussiin ja leikkaa kulmaan pienenpieni reikä, jota voit suurentaa tarvittaessa. Pientä pyöreäpäistä tyllaa käyttämällä pursotus on vakaampaa, joten jos tarvikkeet vaan löytyy, kannattaa käyttää mieluummin pursotuspusseja ja tyllaa kuin pakastepusseja.

Irrallisia koristeita varten pikeeristä kannattaa tehdä vähän paksumpaa eli lisätä enemmän tomusokeria. Koristeet pursotetaan leivinpaperille, annetaan kuivua ja irrotetaan varovasti. Koristeet särkyvät helposti, joten kannattaa tehdä muutama varakappale.

28.12.2013

Mätisydämet juhlapöytään

Mäti on yksi tärkeimmistä joulun ajan herkuistani. Se on mielestäni todella kaunista ja poksahtelee hauskasti syödessä. Hapankorpun päällä mäti menee ihan sellaisenaan, mutta parasta se on tahnana Maalahden limpun tai saaristolaisleivän päällä. Tein tällä kertaa pieniä suupaloja sydänmuotin avulla, mutta tämän näpertelyvaiheen voi toki jättää välistä. Nämä herkut hävisivät hetkessä, joten pitänee tehdä uusi satsi samantien.

Mätisydämet
tahna:
75 g kirjolohen mätiä
15 g (noin 1/4) punasipulia
40 g turkkilaista jogurttia (tai smetanaa tai kermaviiliä)
n. 2 tl sitruunamehua
ripaus valkopippuria
tilliä

tarjoiluun:
Maalahden limppua (tai saaristolaisleipää)

Valuta mäti siivilässä, jotta ylimääräinen neste ei tee tahnasta liian löysää. Pilko punasipuli mahdollisimman pieneksi ja hienonna tilli. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja laita hetkeksi jääkaappiin ässehtimään. Leikkaa leivästä muotin avulla kuvioita. Levitä mätitahnaa leipien päälle. Koristele vielä halutessasi tillillä. Tarjoile heti.

27.12.2013

Glögi omenamehusta ja rooibos-teestä

Kaneli, kardemumma ja neilikka. Nuo mausteet löytyvät lähes kaikista joulun ajan juomista ja myös monista jälkkäreistä. Jotenkin niihin ei vaan kyllästy. En kuitenkaan jaksaisi juoda ihan samaa glögiä koko talvea ja siksi kehittelin hieman erikoisemman glögireseptin. Siinä toki löytyy pari noista vakiomausteesta, mutta erikoisuutena lisäsin juomaan myös rooibos-teetä. Maustamaton tee sopii tähän parhaiten.

Vaalea glögi omenamehusta ja rooibos-teestä
0,5 l (tuorepuristettua) omenamehua
2 kanelitankoa
6 neilikkaa
puolikkaan klementiinin kuori
2 pussia rooibos-teetä

Laita kattilaan omenamehu, kanelitangot, neilikat ja hyvin pesty klementiinin kuori. Keitä ainakin 10 minuuttia, jotta juoma ehtii maustua tarpeeksi. Nosta kattila levyltä ja lisää teepussit, hauduta 2 minuuttia. Tarjoile kuumana.

26.12.2013

Odotuksen arvoinen pataleipä

Haluttiin kokeilla tehdä kuuluisa no-knead bread, ja sehän onnistui mainiosti Kaikki äitini reseptit -blogin selkeillä ohjeilla. Tämä leipä on helppo, ja se vaati leipojaltaan lähinnä kykyä odotella. Leivän teko tulee nimittäin aloittaa jo päivää ennen paistamista.

Pataleipä valmistuu - arvasit varmaan jo - valurautaisessa tai missä tahansa uuninkestävässä padassa. Padan ansiosta leipään muodostuu todella rapea kuori, jota ei sitten kannata pilata säilyttämällä valmista leipää muovipussissa.

Pataleipä
7 dl hiivaleipäjauhoja tai vehnäjauhoja
0,25 tl kuivahiivaa
1,5 tl suolaa
4 dl lämmintä vettä
+ pari kourallista vehnäjauhoja taikinan työstämiseen

Sekoita hiivaleipäjauhot, kuivahiiva ja suola isossa kulhossa, lisää lämmin vesi. Sekoita ainekset sekaisin. Tässä vaiheessa taikina on koostumukseltaan sellaista, että se tarttuu aika ärhäkästi kiinni sormiin. Peitä kulho liinalla tai kelmulla ja jätä lämpöiseen paikkaan 12-18 tunniksi.

Ihmeellistä kyllä, mutta nyt kun pikkiriikkinen hiivamäärä on työskennellyt ahkerasti kellon ympäri, taikina on noussutta ja kuplivaa eli se näyttää suurinpiirtein tältä:



Seuraavaksi laita reilusti jauhoja leivonta-alustalle (esim. silikoninen leivonta-alusta on tässä kätevä) ja kippaa löllö taikina sille. Käytä apunasi leivontakaavinta ja kääntele taikinaa muutaman kerran nostamalla nurkka kerrallaan keskelle. Löllöstä taikinasta tulee nopeasti kiinteämpi, mutta edelleen löysähkö taikinapallo. Seuraavaksi laita johonkin kulhoon liina ja jauhota se hyvin. Kaada taikina kulhoon liinan päälle (älä välitä taikinan pinnalle jäävistä rypyistä), laita toinen liina tai kelmu kulhon päälle ja anna kohota 1-2 tuntia.



Kun leipä on kohonnut vähintään tunnin, laita pata uuniin ja uuni kuumenemaan 230 asteeseen. Kun uuni on saavuttanut halutun lämpötilan, odottele vielä puoli tuntia. Tarkoituksena on kuumentaa pata kunnolla, jotta taikina ei tartu siihen. Seuraavaksi ota pata uunista ja kaada taikina siihen. Laita kansi päälle ja paista 20 minuuttia ala-keskitasolla. 20 minuutin jälkeen nosta lämpötilaa 250 asteeseen ja ota kansi pois. Anna paistua ilman kantta vielä noin 20 minuuttia. Muista kuitenkin tarkkailla, ettei leipä ehdi palaa - me laitettiin 10 minuutin jälkeen folio päälle palamista estämään. Leivän tullessa uunista, kippaa se samantien ritilälle jäähtymään.



Tai no, tässä vaiheessa on odotettu jo niin kauan ja moneen otteeseen, että saa sitä kuumanakin syödä.

23.12.2013

Letitetty omenaleipä

Letitetty leipä on aika vaikuttavan näköinen, vaikka sen valmistaminen on yllättävän helppoa. Leipä on pehmeä ja aavistuksen makea, ja se kätkee sisäänsä kanelilla maustetun omenatäytteen. Kaiken kruunaa vaniljainen kuorrutus, joka vie leipää hieman enemmän makean leivonnaisen suuntaan. Ei tästä mitään jälkiruokaa saa, mutta välipalana toimii erittäin hyvin.  Leipä kannattaa tarjoilla esimerkiksi omenahillon tai vaniljakastikkeen kanssa.

Resepti on bongattu Eat, Live, Run! -blogista.

Letitetty omenaleipä
täyte:
3 Granny Smith -omenaa
3 rkl sokeria
1,5 tl kanelia
2 tl sitruunamehua

taikina:
2 1/2 kuppia (~ vähän vajaa 6 dl) vehnäjauhoja
1/4 kuppia (~ 0,6 dl) sokeria
1 rkl kuivahiivaa
0,75 tl suolaa
1 kuppi (~ 2,35 dl) lämmintä vettä
2,25 tl rypsiöljyä

päälle:
1/3 kuppia (~ 0,8 dl) tomusokeria
5 tl kuohukermaa
0,5 tl vaniljauutetta
ripaus suolaa
ripaus muskottipähkinää

Lämmitä uuni 175 asteeseen.

Kuori omenat ja pilko ne melko pieniksi paloiksi. Laita omenat uunivuokaan ja lisää sokeri, kaneli ja sitruunamehu. Pyörittele sen verran, että ainekset ovat sekaisin. Paista uunissa 15 minuuttia ja siirrä odottamaan. Muista jättää uuni vielä päälle.

Kun omenat paistuvat uunissa, valmista taikina. Yhdistä taikinaan tulevat kuivat aineet kulhossa. Lisää lämmin vesi ja öljy. Sekoita sähkövatkaimella tai yleiskoneella sekaisin. Tässä kannattaa käyttää taikinakoukkuja, jos vaan sellaiset löytyy. Voit vielä vaivata hieman taikinaa käsin. Tarkoitus on, että taikina on kiinteää ja irtoaa helposti sormista ja kulhon reunoista.

Levitä vähän jauhoja pöydälle, jotta taikina irtoaa alustasta helpommin, ja kauli taikina noin 30 x 40 cm kokoiseksi suorakulmioksi. Levitä hieman öljyä leivinpaperin päälle. Nosta taikinalevy leivinpaperille. Leikkaa veitsellä tai taikinapyörällä molempiin reunoihin noin 2,5 cm levyisiä suikaleita niin monta kuin mahtuu. Leikkaa sen verran, että taikinalevyn keskimmäinen kolmannes jää eheäksi.

Levitä omenatäyte taikinan keskiosaan tasaiseksi keoksi. Ala letittäminen kääntämällä päädyn keskiosa omenien päälle. Sen jälkeen nosta vuorotellen molemmilta puolilta taikinasuikaleita omenatäytteen yli hieman alaviistoon päin. Kiinnitä suikaleiden päät kevyesti painamalla. Jatka näin loppuun asti. Toisessa päässä kannattaa ennen viimeisten suikaleiden letittämistä nostaa päädyn keskiosa omenoiden päälle ja vasta sitten kiinnittää viimeiset suikaleet. Näin pääty on helpompi sulkea ja täyte ei pääse valumaan sieltä.

Paista uunissa ala-keskitasolla noin 25 minuuttia, kunnes pinta on kullanruskea.



Valmista vielä päälle tuleva kuorrute. Sekoita kaikki ainekset keskenään tasaiseksi. Siirrä leipä ritilän päälle ja laita alle leivinpaperi. Kun leipä on jo hieman jäähtynyt, mutta vielä lämmin, sudi kuorrute paksuksi kerrokseksi leivän päälle. Ylimääräinen kuorrute valuu ritilän läpi eikä tee leivän pohjasta mössöistä. Valuneet kuorrutteet voi sitten vaikka nuolla leivinpaperilta... Anna jäähtyä kokonaan, jolloin kuorrute jähmettyy hieman. Tämä odottelu on ehdottomasti vaikein osuus. Viipaloi leipä ja nauti omenasoseen tai vaniljakastikkeen kanssa!

22.12.2013

Lempparijuoma: itse tehty chai latte







































Minä suorastaan rakastan chai lattea. Se on mausteista ja lempeän makeaa, ja se sopii erityisesti kylmiin talvipäiviin, jolloin keho vaatii lämpöä. Kahviloiden tarjonta on hyvin vaihtelevaista, ja kunnollista chai lattea saa hakea. Oman kokemukseni mukaan kahviloista saatavat makusiirapeista valmistetut chait maistuvat lähinnä äklömakealle sokeriliemelle, ja chaille ominaisesta mausteisuudesta ei ole usein tietoakaan. Juomaa ei kannata tuomita huonojen kahvilakokemusten perusteella, sillä itse tehty chai latte on vastustamattoman hyvää.

Yleensä chai lattea tehdessäni en mittaa aineita tarkasti, vaan heittelen niitä fiilispohjalta kattilaan ihan miten sattuu. Tällä kertaa kuitenkin kirjoitin mausteiden määrät ylös reseptiä varten, ja se kyllä kannatti, koska chaista tuli täydellistä. Aion varmasti käyttää tätä reseptiä jatkossakin.

Chai latte
0,5 l vettä
5 kokonaista ruskeaa kardemummaa
5 kokonaista vihreää kardemummaa
puolikas vaniljatanko
3 tl raastettua inkivääriä
8 kokonaista mustapippuria
1 tähtianis
10 kokonaista neilikkaa
2 kanelitankoa
pari ripausta jauhettua kanelia
pari ripausta jauhettua kardemummaa
0,5 l täysmaitoa
2-2,5 rkl ruokosokeria
2 pussia maustamatonta mustaa teetä (esim. Clipperin luomu assam -teetä)

Laita kattilaan puoli litraa vettä. Murskaa kardemummat, jotta palkojen sisällä olevat pyöreät siemenet tulevat näkyviin. Leikkaa vaniljatanko pitkittäin auki ja vedä veitsellä siemenet irti. Kuori pieni pala inkivääriä ja raasta se karkeaksi raasteeksi. Heitä kardemumman siemenet ja niiden kodat, vaniljatanko ja sen siemenet, raastettu inkivääri ja muut mausteet kattilaan. Keitä ainakin 5 minuuttia. Lisää täysmaito ja ruokosokeri, kuumenna kiehuvaksi. Laita levy pois päältä ja lisää teepussit, hauduta 3-5 minuuttia. Siivilöi teepussit ja mausteet pois ja tarjoa heti. (Muista, että voit käyttää kanelitangot uudelleen, joten huuhtele ne ja jätä kuivumaan seuraavaa käyttökertaa varten. Kanelitangoista pitäisi riittää ytyä ainakin muutamaksi kerraksi.)

Tein pinnalle vielä maitovaahtoa kuumentamalla täysmaitoa ja sitten vaahdottamalla sen kaverilta adoptoidulla maidonvaahdottimella. Vaahdon tekeminen pitäisi onnistua ihan vispilänkin avulla, ja tietysti jos käytössäsi on jokin kahvikonelaitos maidonvaahdottimella, niin silläpä sitten onnistuu helpoiten. Pinnalle ripottelin vielä hieman kanelia.

21.12.2013

Iki-ihana kaura-omenapaistos

Tämä ikisuosikki kilpailee parhaiden omenaruokien ykköspaikasta. Kaura-omenapaistos palkitsee jo ennen kuin sitä pääsee syömään, sillä uunissa paistuessaan asuntoon leviää kerrassaan huumaava tuoksu.

Kaura-omenapaistos
6 keskikokoista omenaa
1 tl kanelia
150 g voita
1,5 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia
ripaus muskottipähkinää
ripaus suolaa
3,5 dl kaurahiutaleita

Kuori ja pilko omenat. Laita ne uunivuokaan ja sekoittele joukkoon noin 1 tl kanelia. Sulata voi kattilassa ja lisää sokerit ja mausteet. Lisää kaurahiutaleet ja sekoita tasaiseksi. Levitä omenoiden päälle. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Voit laittaa foliota päälle, jos pinta alkaa tummua liikaa. Anna hieman jäähtyä ja tarjoile esimerkiksi vaniljajäätelön kanssa. (Lidlistä saa muuten parasta vaniljajäätelöä!)

20.12.2013

Vaalean glögin pauloissa







































Pidän paljon enemmän vaaleasta kuin punaisesta glögistä (tosin Hehku-juoma on namia). Olen kokeillut erilaisten glögien tekoa, joten tämä ei varmasti ole ainoa resepti, jonka postaan. Ensimmäinen kokeilu oli tämä omenamehusta ja omenasiideristä valmistettu vaalea glögi, joka onnistui oikein mukavasti. Tähtianiksen maku tuli mielestäni melko voimakkaasti esiin, joten jos et pidä sen mausta, se kannattaa jättää pois.

Omenainen glögi
1 tl raastettua inkivääriä
2 kokonaista ruskeaa kardemummaa
4 kokonaista vihreää kardemummaa
1 klementiinin kuori
10 neilikkaa
1 kanelitanko
(1 tähtianis)
1 tl vaniljauutetta
0,5 l (tuorepuristettua) omenamehua
0,5 l kuivaa omenasiideriä

Kuori ja raasta pieni pala inkivääriä karkeaksi raasteeksi. Murskaa kardemummat. Pese klementiini hyvin ja kuori se. Laita kattilaan kaikki mausteet ja omenamehu. Kuumenna kiehuvaksi ja anna porista keskilämmöllä ainakin 15 minuuttia. Lisää lopuksi siideri ja kuumenna. (Jos haluat alkoholipitoista glögiä, älä kuumenna kiehumispisteeseen asti.) Tarjoile heti.

Koristele vielä halutessasi omenasiivuilla, jotka pehmenevät mukavasti kuumassa juomassa.

19.12.2013

Vispipuuroa! Nam!


Tein äskettäin lappapuuroa, jonka ihana maku palautti mieleen lapsuusmuistoja. Nyt lisäsin puuroon myös mansikoita, jolloin 1) sen nimi vaihtui lappapuurosta vispipuuroksi (lappapuuro-nimi on mielestäni varattu vain ja ainoastaan vatkatulle puolukkapuurolle) ja 2) sen maku muuttui entistäkin makoisemmaksi. Söin tätä pitkin päivää - puuro sopii niin aamupalaksi, välipalaksi kuin jälkiruoaksikin. Perinteisesti vispipuuroa syödään maidon ja sokerin kanssa. Jälkiruokana puuroon voi lisätä vielä päälle esimerkiksi kermavaahtoa tai vaniljalla maustettua rahkaa - nam!

Vispipuuro puolukoista ja mansikoista
1 l vettä
2 dl puolukoita
300 g eli reilu puoli litraa (pakaste)mansikoita
1,75 dl mannasuurimoita
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa

Laita kattilaan vesi ja puolukat, keitä 10 minuuttia. Sulata pakastemansikat ja survo ne haarukalla muussiksi. Lisää mannasuurimot kattilaan samalla vispaten. Keitä vielä 10 minuuttia, kunnes mannasuurimot ovat kypsyneet. Hämmennä koko ajan ja tarkkaile, ettei puuro pala pohjaan. (Puuro on vielä tässä vaiheessa todella tönkköä. Älä huoli, se kuuluu asiaan.) Lisää puuroon mansikkasurvos, sokeri, vaniljasokeria ja suola ja sekoita tasaiseksi. Sirottele päälle vielä sokeria, jotta puuron pinnalle ei muodostu kuorta. Anna jäähtyä kokonaan. Vatkaa puuro sähkövatkaimella tai yleiskoneella kuohkeaksi ja vaaleaksi hötöksi - vatkaa ainakin 5 minuuttia. Tarjoile ruokosokerin ja maidon tai vaikkapa kermavaahdon kanssa.

18.12.2013

Ihanat marsipaaniruusut


Nämä upeat marsipaaniruusut syntyivät ex tempore -kokeiluna, kun juhlakakun päälle piti nopeasti keksiä jonkinlainen koriste. En ollut koskaan aiemmin muotoillut marsipaanista (tai sen puoleen mistään muustakaan massasta) yhtään mitään, joten en voinut uskoa todeksi, kun lopputulos oli ensimmäisellä yrityksellä näin onnistunut. Minulla oli jostain vuosien takaa luetusta ohjeesta jäänyt hatara mielikuva siitä, miten tällaisia ruusuja tehdään. Alla kerron minun tapani ruusujen valmistamiseen.

Kauli marsipaani leivinpaperin päällä muutaman millin korkuiseksi levyksi. Käytä apunasi jonkinlaista muottia ja irrota marsipaanilevystä pieniä ympyröitä. Ympyröiden koko määrää pitkälti sen, minkä kokoisia ruusuista tulee, joten testaile vähän, mikä koko on sopiva. Minulla ei ollut tarpeeksi pieniä muotteja, mutta totesin jälleen, että hätä keinot keksii. Käytin tässä apuna isoa tyllaa (halkaisijaltaan 3 cm) ja pursotuspussiin tulevaa liitintä (halkaisijaltaan 4,5 cm). Muita hyviä muotinkorvikkeita voisivat olla esimerkiksi kapea lasi tai pullonkorkki. Voit toisaalta leikata ympyrät veitsellä, mutta luulen tämän olevan melko hankalaa.



Seuraavassa vaiheessa litistä ympyröiden toinen reuna vielä ohuemmaksi. Voit käyttää tässä apuna jonkinlaista pyöreäpäistä työvälinettä (minä käytin huhmaretta) tai ohentaa reunat sormin. Tämä tehdään siksi, että ruusuista tulisi elävämmän näköisiä. Jos marsipaani tarttuu välineeseen ja alkaa repeytyä, voit käyttää hieman tomusokeria estämään tarttumista.

Aloita ruusu kiepauttamalla yksi ympyrä keskimmäisen kuvan osoittamalla tavalla. Ala kääriä lisää terälehtiä sen ympärille yksi kerrallaan. Alussa kannattaa pitää terälehdet melko supussa. Niiden yläreunoja voi hieman taittaa ulospäin oikeanpuoleisen kuvan osoittamalla tavalla.





Jatka terälehtien lisäämistä, kunnes ruusu on halutun kokoinen. Uloimpiin terälehtiin voi käyttää isompia ympyröitä, ja ne voi taittaa reilusti ulospäin. Tässä vaiheessa ruusulla on typerän näköinen kanta, joka kannattaa leikata terävällä veitsellä pois. Ja nyt: ruusu on valmis! Ei kun uutta väsäämään! Voit tehdä ylimääräisiäkin seuraavia kakkuja odottamaan. Ruusut kovettuvat huoneenlämmössä, joten ole varovainen niitä käsitellessäsi, etteivät terälehdet murru.



Tässä vielä kuvat valmiista kakuista. Käytin koristelussa ruusujen lisäksi myös mintunlehtiä. En osaa vieläkään päättää, kumpi kakku näyttää paremmalta. 

17.12.2013

Helppo lisäke vihreistä pavuista ja herkkusienistä







Tämä lisäke valmistuu nopeasti, sillä sen esivalmistelut ovat minimaalisia ja uunissakin se viihtyy vain hetken. Pidin erityisesti herkkusienistä, joten ensi kerralla voisi kokeilla lisätä niitä enemmän.

Paahdetut pavut ja sienet
200 g herkkusieniä
300 g vihreitä papuja
loraus oliiviöljyä
suolaa
pippuria
pieni pala parmesania

Puhdista herkkusienet ja pilko ne siivuiksi. Laita sienet ja pavut uunipellille. Kaada päälle loraus oliiviöljyä ja mausta suolalla ja pippurilla. Paista 225 asteessa 12-15 minuuttia. Raasta päälle parmesania.

16.12.2013

Täyteläinen koskenlaskijan kanakeitto




Oi nam, miten hyvää. Tämä viherpippurinen, täyteläinen kanakeitto saa minulta kotiruokien kategoriassa täydet 10/10 pistettä. Resepti on omittu tädiltäni, joka kokkailee kyllä aina törkeän hyvät ruoat. Meillä on tapana tehdä tätä iso kattilallinen, jotta saadaan kerralla käytettyä koko juusto. Silti se keitto usein häviää nopeasti. Eikä ihme. Kokeilkaa vaikka itse!

Koskenlaskijan viherpippurinen kanakeitto
10 pientä porkkanaa
3 perunaa
1 l vettä
1 kanaliemikuutio
1 pkt viherpippurin makuista koskenlaskija-juustoa
300 g (hunajamarinoituja) broilerisuikaleita
150 g vihreitä papuja
suolaa
pippuria

Kuori ja pilko porkkanat ja perunat sopiviksi suupaloiksi. Laita ne isoon kattilaan ja kaada päälle niin paljon vettä, että kasvikset peittyvät (noin litran verran). Lisää kanaliemikuutio. Anna kiehua. Pilko juusto hieman pienemmiksi kuutioiksi ja lisää keittoon. Jos juuston lisää vasta, kun kasvikset ovat kypsyneet, se ei ehdi sulaa kokonaan ja kasviksista tulee löllöjä. Ruskista broileri pannulla. Pilko papuja tarvittaessa pienemmiksi. Kun kasvikset ovat kypsyneet, lisää broileri ja pavut ja kuumenna. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

Älä pelkää granaattiomenaa

Granaattiomena on kaikkien aikojen kaunein hedelmä, se on melkoinen terveyspommi ja se maistuu ihanalle. Sen sesonkiaika on joulun molemmin puolin, jolloin hinnat ovat kohtuullisia (~3,5 €/kg). Moni saattaa vierastaa granaattiomenan perkaamista ja etsiä vinkkejä, miten se kannattaa tehdä. Luin äskettäin ohjeen, että granaattiomena kannattaa halkaista veitsellä ja syödä sisus lusikalla... siis MITÄ?! Ei todellakaan näin. Tässä minun vinkkini granaattiomenoihin liittyen:
  • Valitse kiinteä, iso ja kauttaaltaan kauniin punainen granaattiomena.
  • Granaattiomenasta syödään punaiset siemenet, ei kuorta eikä sisällä olevaa kitkerää valkoista kalvoa. Siementen kuuluu olla kirkkaita ja syvän punaisia, pilaantuneet ovat sameita ja kellertäviä tai rusehtavia.
  • Granaattiomenan mehu roiskuu helposti ympäriinsä ja värjää, joten älä perkaa sitä hienot tai vaaleat vaatteet päällä.
  • Leikkaa kanta pois ja tee pystysuunnassa neljä viiltoa kuoreen - älä leikkaa läpi tai siemeniin asti. Tämän jälkeen revi granaattiomena neljään lohkoon. Irrota siemenet kulhoon ja poista valkoiset kalvot. 
  • Olen lukenut myös metodista, jossa granaattiomena revitään kahtia tai pienempiin osiin ja koputellaan esimerkiksi lusikalla siemenet irti. Saapi kokeilla jos tahtoo, itse en tässä ole kovin hyvin onnistunut.
  • Säilytä siemenet jääkaapissa.
  • Napostele sellaisenaan, syö jogurtin kanssa tai ripottele esimerkiksi salaatteihin. Toimii.

15.12.2013

Jumalaiset Baileys-konvehdit



















Itsetehdyt täytekonvehdit ovat ihana lahja (ja päihittävät ainakin 1000-0 Pandan juhlapöydän konvehdit). On hyvä varautua siihen, että ne eivät synny ihan käden käänteessä vaan tekeminen vie aikaa. Työvaiheita on monta ja suklaan jähmettymistä pitää odotella useampaan otteeseen. Kannattaa ehkä varautua myös siihen, että tämä operaatio ei ole maailman siistein homma. Meiltä ainakin löytyi suklaata joka puolelta keittiötä, hiuksista, vaatteista, suupielistä ja korvista... :) Lopputulos on kuitenkin kaiken työn ja vaivan arvoinen. Valmiissa konvehdissa rapean suklaakuoren alla odottaa samettisen pehmeä suklaaganache, joka on maustettu huumaavan hyvällä kermaliköörillä. (Kermaliköörin voi toki vaihtaa esimerkiksi kuohuviiniin tai minttulikööriin - vaihtoehtoja on loputtomiin.) Vähemmästäkin menisi sekaisin!

Konvehteihin voi käyttää mitä tahansa suklaata. Suosittelen kuitenkin käyttämään täytteeseen joko tummaa tai maitosuklaata, sillä valkosuklaasta tehtynä luulen niistä tulevan liian makeita. Toisaalta valkosuklaa sopii hyvin kuorrutteeseen tai konvehtien koristeluun.

Täytekonvehtien tekovaiheiden järjestys riippuu siitä, käytätkö suklaamuottia vai et. Jos käytät muottia, ensimmäiseksi tehdään suklaakuoret ja myöhemmin täyte (tapa A). Jos et käytä muottia, ensimmäiseksi tehdään täyte ja myöhemmin kuorrute (tapa B). Pidän siitä, että muotissa tehtävien konvehtien sisus on löysähkö, joten käytän siihen hieman enemmän kermaa kuin ohjeessa on mainittu. Ilman muottia tehtäviä konvehteja taas on vaikeaa muotoilla, jos täyte on liiän löysää, joten niissä vähennän hieman kerman määrää. Alla löytyy ohjeet molempiin tapoihin.

Baileys-konvehdit
täyte:
150 g suklaata
0,5 dl Baileys-kermalikööriä
~0,5 dl kuohukermaa

kuorrute:
150-200 g suklaata

A) Täytekonvehtien tekeminen muotin avulla:



Valmista ensin suklaakuoret. Temperoi kuorrutteeseen tuleva suklaa. Kaada suklaa muotteihin ja varmista, että suklaata on joka kohdassa. Hakkaa muottia varovasti pöytää vasten, jotta ilmakuplat lähtevät pois. Käännä muotti ylösalaisin, ja valuta ylimääräiset suklaat leivinpaperille tai kulhoon. Hetken päästä käännä muotti taas oikeinpäin ja pyyhi muotin pinta esimerkiksi veitsellä tai lastalla, jotta konvehtien alareunaan ei jää törröttämään suklaata. Tämä helpottaa myös konvehtien pohjien tekemistä. Siirrä suklaakuoret kovettumaan. Ota yli jäänyt suklaa talteen konvehtien pohjia varten.

Kun suklaakuoret ovat kovettuneet, valmista täyte. Pilko täytteeseen tuleva suklaa rouheeksi. Mittaa kattilaan kermalikööri ja kuohukerma (hieman reilu puoli desiä). Kuumenna juuri ja juuri kiehumispisteeseen asti. Siirrä kattila heti pois levyltä ja lisää suklaarouhe. Sekoita, kunnes suklaarouhe on sulanut ja seos on tasaista. Varmista, että täyte ei ole niin kuumaa, että se voisi sulattaa suklaakuoret. Laita suklaaseos pursotinpussiin (tai ihan tavalliseen pakastuspussiin) ja pursota muottiin suklaakuorien sisälle. Jätä ylereunaan muutama milli tilaa pohjaa varten. Siirrä muotti jääkaappiin ainakin 20 minuutiksi tai jätä huoneenlämpöön yön yli, jotta täyte jähmettyy.

Kun täyte on jähmettynyt, temperoi loput kuorrutteeseen tulevasta suklaasta. Kaada suklaa muotin päälle ja levitä niin, että jokainen kolo täyttyy piripintaan. Vedä taas veitsellä tai lastalla ylimääräiset suklaat pois, jolloin konvehtien pohjista tulee tasaisia. Siirrä jääkaappiin ainakin 10 minuutiksi. Irrota konvehdit varovasti muotista.

B) Täytekonvehtien tekeminen ilman muottia:



Valmista ensin täyte. Pilko täytteeseen tuleva suklaa rouheeksi. Mittaa kattilaan kermalikööri ja kuohukerma (hieman vajaa puoli desiä). Kuumenna juuri ja juuri kiehumispisteeseen asti. Siirrä kattila heti pois levyltä ja lisää suklaarouhe. Sekoita, kunnes suklaarouhe on sulanut ja seos on tasaista. Anna jähemttyä ainakin 4 tuntia. Voit nopeuttaa jähmettymistä laittamalla suklaan hetkeksi pakastimeen. Kun täyte on jähmettynyt, muotoile siitä käsin pieniä palloja. Anna niiden kuivahtaa vielä pari tuntia ennen kuorruttamista.



Kuorruta seuraavaksi konvehdit. Temperoi kuorrutteeseen tuleva suklaa. Nosta lusikalla pieniä suklaakasoja leivinpaperille konvehtien pohjiksi - älä tee ihan vieri viereen, vaan jätä tilaa. Dippaa suklaapalloja kuorrutteeseen ja ravistele ylimääräiset suklaat pois. Voit tehdä tämän käsin tai käyttää apuna esimerkiksi cocktailtikkua. Siirrä konvehdit leivinpaperille suklaapisaroiden päälle kovettumaan.
 
Voit vielä halutessasi koristella konvehdit temperoidulla valkosuklaalla, kun suklaakuori on kovettunut.

*     *     *



Lopuksi paketoi kaikki onnistuneet konvehdit ja syö itse rumat. Muahhahah. Tarkista peilikuva, ennen kuin lähdet ihmisten ilmoille ja pyyhi suklaatahrat ainakin suupielistä... ;)

Näin temperoit suklaan







































Suklaan temperointi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että suklaa käytetään peräkkäin kolmessa tietyssä lämpötilassa. Ensin suklaa sulatetaan, jonka jälkeen se jäähdytetään nopeasti. Jäähdyttäessä suklaan rasvat kiteytyvät uudelleen. Suklaata lämmitetään vielä hieman, jotta siitä saadaan helpommin käsiteltävää. Temperoitu suklaa rapsahtaa puraistaessa ja sen pinta on kiiltävä. Temperoitua suklaata voi myös säilyttää huoneenlämmössä ja sen ei pitäisi sulaa sormissa yhtä nopeasti kuin temperoimattoman suklaan. Tämän vuoksi erityisesti konvehtien valmistamisessa kannattaa käyttää temperoitua suklaata. Myös erilaisten suklaasta valmistettujen koristeiden temperointi on hyödyllistä.

Alla on esitetty eri suklaiden vaatimat lämpötilat eri vaiheissa. Parin asteen heitot eivät vielä johda temperoinnin epäonnistumiseen, mutta jos suklaa esimerkiksi jäähtyy liikaa toisessa vaiheessa, voit aloittaa temperointiprosessin alusta vaiheesta 1.



Suklaan voi sulattaa myös mikrossa, mutta itse pidän varmempana vaihtoehtona sulattaa sen vesihauteessa. Temperoinnissa kannattaa käyttää digitaalista paistomittaria, koska haluttuja lämpötiloja ei ihan näppituntumalla osaa erottaa. Huomaa, että mittarin pää ei ota kiinni kulhon pohjaan.

Suklaan temperointi tapahtuu siis näin:
1) Sulata suklaa vesihauteessa (tai mikrossa) haluttuun lämpötilaan, sekoita samalla varovasti. Huomioi, että kattilassa oleva vesi ei yllä kulhon pohjaan saakka.
2) Kun suklaa on sulanut ja saavuttanut halutun lämpötilan, siirrä kulho samantien jäähtymään. Minulla on tapana laittaa valmiiksi kylmää vettä lavuaariin, jossa suklaa jäähtyy nopeasti. Sekoittele varovasti myös jäähtymisen aikana.
3) Kun suklaa on jäähtynyt haluttuun lämpötilaan, lämmitä sitä uudelleen vesihauteessa. Huomaa, että tässä vaiheessa haluttu lämpötilannousu on hyvin pieni, joten ole tarkkana, ettei suklaa lämpene liikaa. Jos lämpötila nousee tässä vaiheessa liikaa, joudut aloittamaan alusta.
4) Suklaa on temperoitu ja valmis käytettäväksi. Kaada se esimerkiksi muotteihin tai pursota siitä kuvioita leivinpaperille.

14.12.2013

Herkullinen risotto merenelävistä

Risotto on meillä vähän sellainen "ei käyty kaupassa" -ruoka, sillä sen ainekset löytyvät lähes aina kotoa. Useimmiten tehdään hyväksi todettua sitruunaista katkarapurisottoa, mutta tällä kertaa joukkoon pääsivät myös paseerattu tomaatti ja savustetut simpukat. Jos ei välitä simpukoista, resepti toimii yhtä hyvin ilman niitä.

Tomaattinen katkarapu-simpukkarisotto
2-3 sipulia
2-3 valkosipulinkynttä
6,5 dl vettä
1,5 kalaliemikuutiota
1,5-2 dl risottoriisiä
1 dl valkoviiniä
0,5 sitruunan mehu
1 dl paseerattua tomaattia
100 g (1 prk Pirkka) savustettuja simpukoita
100 g katkarapuja
25 g raastettua parmesania

Kuutioi sipulit ja hienonna valkosipulit pieneksi. Kuumenna kattilassa vesi ja sekoita siihen kalaliemikuutio. Kuullota sipulit pannulla tilkassa öljyä. Lisää valkosipuli ja riisi ja anna kuullottua pari minuuttia. Lisää valkoviini ja sitruunamehu. Kaada riisin joukkoon kerrallaan vain pieni määrä kalalientä. Hauduta keskilämmöllä ja sekoita koko ajan, kunnes neste imeytyy riiseihin, ja lisää vasta sitten lisää lientä. Jatka näin, kunnes riisi on juuri ja juuri kypsää - tässä menee noin 15-20 minuuttia. Lisää paseerattu tomaatti. Lisää simpukat ja katkaravut vasta viime hetkellä, jotta ne eivät muutu kumimaisiksi. Viimeistele risotto sekoittamalla joukkoon parmesanraastetta ja tarjoile heti.

13.12.2013

Glögipäärynät kardemummakermalla

Tässäpä ihanan talvinen jälkiruoka. Glögipäärynät sopivat hyvin vaikka joulupöytään, sillä tämän kevyen jälkkärin jaksaa syödä raskaammankin aterian jälkeen. Jälkiruoan voi valmistella jo edellisenä päivänä, sillä päärynät voi jättää maustumaan glögiliemeen yön ylikin. Tähän jälkkäriin kannattaa valita kiinteitä, mahdollisimman samankokoisia päärynöitä.

Glögipäärynät
4 kiinteää päärynää
noin 4 dl glögitiivistettä
noin 8 dl vettä
2 kanelitankoa

tarjoiluun:
kuohukermaa
sokeria
kardemummaa
ripaus kanelia

Kuori päärynät ja jätä kanta paikoilleen. Laita kattilaan ja peitä vahvalla glögillä. Minulla tähän meni noin 4 dl glögitiivistettä ja 8 dl vettä. Laita kattilaan myös kanelitangot. Keitä päärynöitä hiljalleen noin 15-30 minuuttia (riippuu ihan päärynöiden koosta ja kypsyydestä),  kunnes ne ovat pehmeitä. Anna jäähtyä keitinliemessä. Leikkaa kannoista pala, jotta päärynät pysyvät vakaasti pystyssä. Tarjoile kardemummalla maustetun kermavaahdon kanssa.

Halutessasi voit tehdä glögiliemestä myös glögisiirappia, jos kaipaat jälkkäriin lisää makeutta:
Kaada jäljelle jäänyt glögi laakealle pannulle. Lisää noin 1 dl sokeria ja keitä kastike kasaan koko ajan hämmentäen. Huomaa, että kastike paksuuntuu jäähtyessään, joten jos keität kastiketta liikaa, voit saada aikaan marmeladimaista töhnää etkä ihanaa siirappia.

12.12.2013

Söpöt minijoulutortut

Joulutortut ovat hyviä, mutta ne tuntuvat usein liian isoilta. Minikokoiset joulutortut ratkaisevat tämän ongelman. Ja hei, niissä on hilloa paljon paremmassa suhteessa taikinaan. Minijoulutortut vaativat hieman enemmän näpertelyä, mutta ovat kuitenkin yllättävän helppoja tehdä. Tavallinen voitaikinalevy siis leikataan kahdeksaan osaan, jolloin syntyy sopivia suupaloja. Nämä sopivat erityisen hyvin esimerkiksi pikkujouluihin, joissa on muutakin syötävää. Jos taas tortut ovat ainoa tarjottava, kannattaa varata useampi per henkilö - yhdestä tulee vain paha mieli! :)

Minijoulutortut
voi- tai torttutaikinalevyjä
luumumarmeladia

Sulata taikinalevyt ja leikkaa ne ensin puoliksi ja sitten vielä puolikkaat neljään osaan. Leikkaa kulmiin viillot ja taita joka toinen sakara keskelle. Laita päälle pieni nokare luumumarmeladia (tässä sellainen tuubissa oleva hillo olisi kätevä!). Paista 225 asteessa 10-12 minuuttia.

11.12.2013

Helppo sekaleipä







































Kuten aiemminkin olen maininnut, en juuri koskaan syö voileipiä. Mikki on kuitenkin aikamoinen leipähirmu, joten meillä leivotaan usein leipää. Tai no, Mikki leipoo. Itse tehty leipä on edullista ja aivan tajuttoman paljon parempaa kuin useimmat kaupasta saatavat. Minäkään en voi vastustaa vastapaistettua, rapeakuorista leipää, jonka päällä on nokare voita... nam. Tämä helppo leipätaikina valmistuu hetkessä ja se säilyy jääkaapissa jopa kaksi viikkoa!

Helppo sekaleipä
25 g hiivaa
1,5 rkl suolaa
3 kuppia (~ vähän reilu 7 dl) kädenlämpöistä vettä
4 kuppia (~ 9,5 dl) vehnäjauhoja
2 kuppia (~ 4,75 dl) ruisjauhoja

Sekoita hiiva ja suola keskenään, jolloin ne muuttuvat ihmeellisesti nestemäiseksi ja sekoittuvat helpommin taikinaan. Lisää vesi ja jauhot. Sekoita ainekset sekaisin, mutta älä vaivaa. Anna taikinan kohota pari tuntia liinan alla lämpimässä paikassa. Muotoile haluamasi kokoisia leipiä pellille ja anna niiden kohota vielä 40 minuuttia. Paista 230 asteessa noin 30-35 minuuttia. Säilytä loput taikinasta jääkaapissa.

10.12.2013

Järisyttävän hyvät enchiladat







































Ruoan ulkonäkö vaikuttaa siihen, kuinka paljon nautimme siitä. Kauneimmallakaan asettelulla ei tietysti ole mitään väliä, jos ruoka ei maistu hyvältä. Jos taas ruoka on aivan törkeän hyvää, sen ulkonäöllä ei ehkä ole niin väliä. Nämä enchiladat näyttävät vielä vuoassa ihan herkullisilta, mutta kun ne saa taiteiltua lautaselle, edessä on todennäköisesti aikamoinen sotkuinen pötkylä. Mutta kun siihen käy kiinni, voi vain todeta, että voi kyllä, tämä on kerrassaan herkullista!

Enchiladat
3-4 sipulia
2 isoa paprikaa
3 valkosipulinkynttä
300 g broileria
500 g paseerattua tomaattia
1 rkl tomaattipyreetä
1 kanaliemikuutio
1 tl sokeria
paprikajauhetta
chilijauhetta
pippuria
suolaa
4 isoa tortillaa
reilu kourallinen juustoraastetta

Pilko sipulit lohkoiksi. Pilko paprikat sopiviksi suupaloiksi. Murskaa valkosipulinkynnet. Pilko broileri suikaleiksi. Kuullota pannulla sipulit. Lisää broilerit ja ruskista ne. Lisää paprikat. Kuullota toisessa kattilassa valkosipulit ja lisää paseerattu tomaatti, tomaattipyree, kanaliemikuutio ja mausteet. Kun paprikat ovat hieman pehmenneet, lisää suurin osa tomaattikastikkeesta pannulle. Tarkista maku. Laita tortillojen sisälle kana-paprikaseosta, rullaa ne ja laita uunivuokaan. Kaada loput tomaattikastikkeesta tortillojen päälle. Raasta juustoa (me laitettiin Oltermannia - voi käyttää myös esimerkiksi cheddar-juustoa) ja levitä raaste tortillojen päälle. Paista uunissa 200 asteessa noin 10 minuuttia, kunnes juusto on sulanut ja alkanut muuttua ruskeaksi.

9.12.2013

Värikäs salaatti

Tein tänään kevyeksi lounaaksi ihanan värikästä salaattia. Kun pyrkii laittamaan salaattiin mahdollisimman paljon eri värejä ja rakenteita, lopputulos on mitä todennäköisemmin hyvä. Tärkeintä mielestäni missä tahansa salaatissa on se, että jättää kaameat jäävuorisalaatit kaupan tiskille ja nappaa lautaselle jotain tummempaa, maukkaampaa salaattia.

Värikäs salaatti
tammenlehtisalaattia (tai mitä tahansa tummaa salaattia)
avokadoa
porkkanaa
kurkkua
keltaista paprikaa
granaattiomenan siemeniä
tummaa balsamicoa

8.12.2013

Mehukas omena-marenkipiirakka







































Olen kokeillut monia erilaisia omenapiirakoita. Tässä reseptissä omena on pääosassa - omenoita tulee jopa 1,5 kiloa. Omenatäyte on niin mehukas, ettei piirakka kaipaa edes vaniljakastiketta seurakseen. Täytyy kyllä myöntää, että tälläkin kertaa söin vain täytteen ja marengin, koska en juuri perusta taikinapohjasta. Pohja on minulle vain pakollinen juttu, joka pitää täytteet kasassa. Maustoin murotaikinan kanelilla, jolloin siitä tuli vähän maukkaampi. Pohja kannattaa esipaistaa, ettei se jää raa'aksi. Ohjeessa marenkiin tuli 4 valkuaista, mutta mielestäni pärjäisi vähemmälläkin. Tästä määrästä tuli aikamoinen kerros, kuten kuvasta näkyy.

Omena-marenkipiirakka
pohja:
1 annos murotaikinaa, maustettu kanelilla

täyte:
1,5 kg omenoita (esim. Jonagold)
0,5 dl vettä
1 dl sokeria
2 kanelitankoa
1 sitruunan mehu

päälle:
3-4 valkuaista
1 dl sokeria

Valmista ensin taikina. Jos haluat päästä helpommalla, painele se sormin piirakkavuokaan. Jos haluat siistimmän pohjan, laita taikina tunniksi jääkaappiin ja kauli siitä sen jälkeen pyöreä levy. Nosta taikinalevy vuoan pohjalle ja reunoille. Pistele pohja haarukalla ja esipaista sitä 200 asteessa muutama minuutti.

Kuori ja pilko omenat paloiksi. Laita kattilaan vesi, sokeri ja kanelitangot. Kiehauta ja lisää sitruunamehu ja omenapalat. Keitä omenia kovalla teholla noin 10 minuuttia, kunnes omenat ovat osittain soseutuneet ja irtonaista lientä ei ole enää jäljellä. Anna hieman jäähtyä ja poista kanelitangot. Levitä omena esipaistetun pohjan päälle. Paista 200 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 25 minuuttia.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää sokeri vähitellen. Levitä vaahto lusikalla tai pursota se piirakan päälle. Paista vielä 6-8 minuuttia, kunnes marenki on saanut kauniin värin. Anna jäähtyä.

Monikäyttöinen murotaikina

Murotaikinasta valmistuu niin makeiden piirakoiden pohjat kuin monet erilaiset pikkuleivät. Perusohjetta varioimalla taikina muuntuu moneen tarkoitukseen sopivaksi.

Murotaikina
125 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Vatkaa muna sekaan. Yhdistä kuivat aineet ja lisää sekaan. Sekoita tasaiseksi.

Lisää taikinaan mausteeksi esimerkiksi:
- 1 tl kanelia
- 1 tl kardemummaa
- 3 rkl kaakaojauhetta
- 1 dl suklaarouhetta
- 1 dl kookoshiutaleita
- raastettua sitruunan tai appelsiinin kuorta
- 1 dl raastettua mantelimassaa

7.12.2013

Banaani-kiivi-inkiväärisorbetti

Tässäpä herkku, jota on odotettu pitkään! Viimeksi taisin tehdä tätä sorbettia vuonna 2009 ja Mikki on siitä asti kysellyt, että josko tehtäisiin taas. Aika ei ollut kullannut muistoja, sillä maku oli erittäin jees. Uskon, että tämä maistuisi vielä paremmalta kuumana kesäpäivänä, mutta kyllä se näin pakkasellakin maittoi. Resepti kulkee nimellä sorbetti verde ja se on alun perin Kiskolan ja Miettusen vuonna 2006 ilmestyneestä HOT - chiliä ja muita mauste-elämyksiä -kirjasta. Olen muokannut reseptiä vähentämällä reilusti sokerin määrää ja korvaamalla osan siitä glukoosisiirapilla. Vähensin myös inkiväärin määrää, jotta maut olisivat paremmin tasapainossa.

Sorbetti verde
65 g pala tuoretta inkivääriä
3,5 dl vettä
1 dl sokeria
0,75 dl glukoosisiirappia
2 kypsää banaania
3 kiiviä
1 sitruunan mehu

Kuori inkivääri ja pilko se pieniksi palasiksi. Laita kattilaan inkivääri, vesi, ja sokeri. Kiehauta sen verran, että sokeri sulaa. Anna jäähtyä ja siivilöi inkiväärit pois. Soseuta banaanit ja kiivit ja lisää hedelmät sokeriliemeen. Lisää myös glukoosisiirappi ja sitruunan mehu. Sekoita tasaiseksi ja laita pyörimään jäätelökoneeseen. Jos käytössäsi ei ole jäätelökonetta, laita vain pakkaseen ja käy jäätymisen aikana muutaman kerran sekoittamassa kunnolla esimerkiksi haarukalla, jotta koostumuksesta tulee parempi. Ota pakkasesta sulamaan vähän ennen tarjoilua.

6.12.2013

Täydellisen wok-kastikkeen metsästys







































Voisin syödä suurin piirtein joka päivä aasialaista ruokaa. Läheisestä kiinalaisesta saa superedullisesti mukaan herkkuruokia, mutta olen yrittänyt myös kotona tavoitella samanlaisia makumaailmoja. Tämä wok ei vielä ole ihan täydellistä, mutta aika pirun hyvää kuitenkin. Niin hyvää, että tätä on tullut tehtyä useamman kerran viimeisen parin kuun aikana. Niin hyvää, että joka kerta wokpannulta kaavitaan viimeisetkin kastikkeen jämät parempiin suihin.

Pidän siitä, että wokeissa on paljon kastiketta, joten ronskisti tuplasin alkuperäisen reseptini määrät. Tämän voi toki tehdä puolet pienemmälläkin määrällä, makua riittää silti ja ruokaa voi helpommin syödä puikoilla. 

Kana-parsakaaliwok
2 dl vettä
noin 1/3 kanaliemikuutio
2 rkl soijakastiketta
2 rkl riisietikkaa
2 rkl hoisin-kastiketta 
2 rkl tomaattipyreetä
1 tl golden mountain seasoning saucea
2 tl ruokosokeria
1 tl srirachaa
2 tl chilijauhetta
2 valkosipulinkynttä
1,5 tl inkiväärimurskaa
4 tl maissitärkkelystä
300 g broileria
parsakaalia
loraus seesamiöljyä
loraus rypsiöljyä
pippuria
seesaminsiemeniä

Kuumenna 2 dl vettä ja sekoita siihen pala kanaliemikuutiota. Lisää soijakastike, riisietikka, hoisin-kastike, tomaattipyree, golden mountain -maustekastike, ruokosokeri, sriracha ja chilijauhe. Murskaa valkosipuli, kuori ja raasta inkivääri, ja lisää ne kastikkeeseen. Lisää myös maissitärkkelys ja sekoita tasaiseksi. Pilko broileri ja parsakaali sopiviksi suupaloiksi. Kuumenna wokpannu ja ruskista kanat tilkassa seesami- ja rypsiöljyä. Lisää parsakaalit ja kun ne ovat hieman pehmenneet, kaada kastikue pannuun ja kuumenna. Lisää tarvittaessa pippuria. Koristele seesaminsiemenillä ja tarjoa keitetyn riisin kanssa.